”Näin naapurissa”

Posted in Uncategorized on huhtikuu 26, 2009 by jolkipalki

Eipäs tainnut pääsiäisestä tänä vuonna syntyäkään artikkelia, mutta sen sijaan kehotan kaikkia halukkaita sukeltamaan Ylen elävän arkiston kimppuun. Sieltä löytyy kivoja audiopätkiä vuosilta 1978 – 1985 , joiden tarkoituksena oli ”lisätä suomalaisten tietoutta itäisestä naapurimaastamme Neuvostoliitosta”.

Näitä klippejä pääset kuuntelemaan  tästä!

Mietteliääksi tänä päivänä pistää myös Tsernobylin 23. muistopäivä. Minä ja katastrofi olemme yhtä vanhoja 14 päivän heitolla. Monet suomalaiset kiinnostuivat aihepiiristä varmasti myös suositun tv-sarjan Madventuresin vierailun myötä katastrofin jälkeiselle alueelle Tsernobyliin ja Pripyatiin pari viikkoa sitten näytetyssä jaksossa. Ekskursioita vyöhykkeelle järjestää esimerkiksi tämä firma.

Minua ajatus kammottaa ja kiehtoo. Joskus aion vielä reissun vyöhykkeelle tehdä. Kyselin jo alustavasti Suomen säteilyturvakeskuksen arvioita käynnin haitallisuudesta, ja sieltä vakuutettiin, että muutaman tunnin oleskelu alueella säteilymittarin kanssa on ok. Luultavasti vyöhykkeen lähestyessä ja asutuksen hävitessä kokisin kuitenkin jonkinlaisen shokkitilan tajutessani, ettei tämä onnettomuus olekaan pelkkä lapsuudesta tuttu legenda äidistäni, joka käveli vesisateessa viimeisimmillään minua odottaen, ja pelkäsi päälleensä satavan veden olevan radioaktiivista. Tsernobylin ydinreaktori räjähti oikeasti, 26. huhtikuuta vuonna 1986, ja ihmiset joutuivat sotaan vihollisen kanssa, jota eivät aistit, näkö, haju ja maku tavoita.

Youtube-videoiden määrän ja internetissä käydyn keskustelun perusteella näyttäisi siltä, että Tsernobyl on jättänyt paitsi vanhempaan myös minun sukupolveeni valtavan trauman. Juuri tätä traumaa minä olen tänä päivänä ja menneillä viikoilla pyrkinyt parantelemaan tutkimalla asiaa useilta eri näkökulmilta. Onhan Tsernobylistä tehty kaikenlaista kauhuelokuvamateriaalia ja mutanttimässäilypelejäkin. Niidenkin takana seisoo inhimillisyys, pelko, tarve käsitellä.

Mainokset

Pieni katsaus kuulumisiin

Posted in Uncategorized on huhtikuu 10, 2009 by jolkipalki

Ei, en minä ole unohtanut sinua armas Venäjä-blogi! Siitä on kieltämättä kauan kun olen tänne viimeksi kirjoitellut. Kävin tervehtimässä ystävääni Espanjan auringossa Valenciassa. Vaikka sydämeni aina Venäjälle vetääkin, on välillä mukavaa matkailla muihin kulttuureihin. Espanjassa on se sama ongelma kuin Venäjällä, että kielitaidottomana on vaikeaa, kun englantia ei puhuta oikein missään. Ihmiset ovat kuitenkin ensikosketuksella ilman yhteistä kieltä ystävällisempiä ja palvelukulttuuri on lähempänä suomalaista. Myyjille uskaltaa hymyillä ilman että tämä luulee asiakkaan flirttailevan. Lisäksi on lämpö ja talven uuvuttamalle suomalaiselle se vihreys!

Pääsiäistähän Venäjällä vietetään vasta huhtikuun puolenvälin jälkeen. Tällöin palannen asiaan. Lupaan laittaa tänne myös jonkin hyvän pasha-ohjeen.

Luonnon heräämistä odotellen!

Naistenpäivä, Женский день

Posted in Uncategorized with tags , , on maaliskuu 8, 2009 by jolkipalki

8. maaliskuuta juhlitaan kansainvälistä naistenpäivää. Erityisen iso tämä juhla on Venäjällä. Kansainvälisen naistenpäivän juuret ulottuvat aina vuoteen 1857, jolloin työläisnaiset osoittivat mieltään lakkoilemalla huonoja työolosuhteita vastaan New Yorkissa. 1921 naistenpäivää päätettiin alkaa juhlimaan Neuvostoliitossa vahvan työläisnaisen juhlana. 1965 naistenpäivästä tuli valtakunnallinen vapaapäivä. Tänä päivänä naistenpäivä on tietysti menettänyt aiemman poliittisen kehyksensä.

Nykyään naistenpäivää juhlitaan jokaisen naisen kunniaksi. Naistenpäivänä miehen TÄYTYY antaa kukkia ja konvehteja naiselle. Ei pelkästään vaimolleen tai rakastajattarelleen, vaan myös mm. työtovereille. Vaikka venäläinen nainen on avioliitossa edelleen kirjaimellisesti miehen takana (за ja музем – suomennetaan naimisissa), ja yhteiskunta on luonteeltaan maskuliinisempi kuin meillä on totuttu, venäläinen naisikoni on vahva. Vaimo on kodinhengetär ja mummo hoivaa ja kasvattaa vielä vanhanakin lapsenlapsia ja asuu usein samassa taloudessa. Vetäkäämme tämä taas kielikulturologiaan, puhutaanhan sitä mm. Äiti-Venäjästä.

Venäläiset miehet tuntuvat olevan ylpeitä maansa naisista. Ovathan he maailman kauneimpia naisia! Viime vuosina Venäjällä on alettu juhlimaan laajasti myös miestenpäivää 2.3. Alun perin juhla on kuitenkin sotilaiden ja palvelusmiesten merkkipäivä.

jaroslavl

Esimerkiksi tästä kioskilta olisi näppärä napata mukaan kukkia naiselle. Parillista määrää kukkia ei saa kuitenkaan koskaan saa ostaa Venäjällä, ei myöskään vain yhtä. Venäläiset ovat taikauskoisia, ja muistelisin, että parillinen määrä on kuin veisi hautajaisiin kukkasia. Kukkakojuja on Venäjällä paljon, ja kukkakimput aina vaan toistaan uskomattomampia! Aki Aunalalle kiitos kuvasta.

pietaria-061

Venäjällä muuten tuntuu, että koko ajan joku menee naimisiin. Hääpareja on joka paikassa, ja he tekevät itsensä myös huomatuksi. Auton tööttiä ei säästellä! Tässä on kaunis morsian Nevan rannalla.

Tverin maisemia-808

Tässä hääpari on Volgan rannalla.

Laskiainen

Posted in Uncategorized with tags , , on helmikuu 26, 2009 by jolkipalki

Kuten monella muullakin juhlalla, myös laskiaisella on pakanalliset juuret. Muinaisslaavit juhlivat sitä hedelmällisyyden ja karjanhoidon jumalan Velesin kunniaksi. Laskiainen on eräänlainen talven taite. Myöhemmin kristilliseen perinteeseen mukautettuna laskiaista on juhlittu suureen paastoon laskeutumisen juhlana, vaikka se ei varsinaisesti kirkollinen juhla olekaan. Venäjänkielinen nimitys laskiaiselle, maslenitsa, juontaa juurensa sanasta maslo, joka tarkoittaa voita. Laskiaiseen kuuluu paitsi tukevasti syöminen niin myös ulkoleikit, torikojut ja oljista tehty Maslenitsa-nukke, joka poltetaan juhlan päätteeksi. Nuken tuhka levitellään lumeen antamaan hyvää satoa tulevalle vuodelle.

Lupasin tehdä lauantaina vanhemmilleni blinejä. Laitanpa ohjeen tännekin. Näitähän on yhtä monta kuin on emäntääkin. Tattarijauhot ovat minun mielestäni kuitenkin must. Viimeksi kun tein blinejä, laitoin niihin reilusti bulgarianjogurttia, mutta tässä ohjeessa sitä ei ole ollenkaan.

Blinejä (kutsutaan myös joskus suomeksi linneiksi) tarjotaan esimerkiksi sienisalaatin, sipulin, smetanan, kalan ja suolakurkkujen kera. Blinejä tavataan isoja ja pieniä, mutta itse suosin valurautaista pikkulettupannua.

BLINIT

Ainekset:


20 g hiivaa
4 dl maitoa
1 tlk (2 dl) kermaviiliä
1 dl tattarijauhoja
2 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
1 tl suolaa
30 g voita sulatettuna
Paistamiseen:
voita

1. Liota hiiva pieneen määrään maitoa. Lämmitä loppu maito ja kermaviili kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon maito-hiivaseos. Vatkaa sekaan kevyesti tattari- ja vehnäjauhot. Anna seoksen käydä lämpimässä paikassa noin 3 tuntia.

2. Erottele kananmunan keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää blinitaikinaan keltuaiset, suola, voisula ja valkuaisvaahto. Paista taikinasta voissa pieniä blinejä.

Resepti on Pirkan.

Kuvia laitan tekeleistä myöhemmin!
VIRKISTÄVIÄ KEVÄTAURINKOJA KAIKILLE!

Jyrock 2009

Posted in Uncategorized on helmikuu 13, 2009 by jolkipalki

Jyväskylään saapuu soittamaan venäläisiä bändejä opetusministeriön tuella! Ajankohta on huhtikuun 17.-18., ja paikkana Ilokivi.

Tsekatkaas: http://jyrock.fi/info/

Dolphin ja Cheese people kuulostivat ensikuuntelulla kohtuullisen tuoreilta klubipyörityksiltä.

Videota kehiin sirkuskarhusta

Posted in Uncategorized on helmikuu 12, 2009 by jolkipalki

Videosta kiitos myös Akille, joka kuvasi! Näitä tulee Vimeoon pari lisää.

Sirkus

Posted in Uncategorized with tags , , , , on helmikuu 11, 2009 by jolkipalki

Katsoin jokunen aika sitten norjalaisen animaatioelokuvan Free Jimmy. Siinä venäläinen sirkus saapuu norjalaiseen kaupunkiin. Sirkus on rapistunut, mutta yksi vetonaula heillä on. Se on elefantti-Jimmy. Suloisuus on kaukana, Jimmy on huumeaddikti. Häntä pidetään leppoisena ja tottelevaisena heroiniilla ja pirillä. Myöhemmin elokuvassa Jimmy karkaa sirkuksesta, ja kärsii kamalista vierotusoireista. Kaikessa järkyttävyydessään ja hellyydessään suosittelen katsomaan tämän huumoria kuplivan elokuvan!

Se miksi halusin kertoa tästä Venäjä-blogissani, liittyy tietysti venäläisen sirkuksen ilmiöön ylipäätään. Venäjällä käytännössä jokaisessa suuressa ja keskisuuressa kaupungissa on oma (pysyvä) sirkus. Sirkus on vanha venäläinen tapa, ja se mielletään kulttuuriksi ja taiteeksi siinä missä elokuvateatterit, konsertit tai museotkin. Sirkuksen juuret ovat kiertolaisiksi lähteneissä taiteilijoissa, mutta erityisesti Pietari Suuren aikaan sirkuslaitos sai tuulta siipiensä alle, kun Pietari Suuri tahtoi eurooppalaistamisvimmassaan buustata venäläistä kaupunkikulttuuria.

Toki sirkus nykyisellään houkuttelee katsojikseen erityisesti lapsiperheitä, mutta on venäläisessä sirkuksessa kuulkaas ihmeteltävää myös aikuiselle! Itse kieltäydyin pitkään menemästä sirkukseen Venäjällä. Ensinnäkään se ei tuntunut kovin mielenkiintoiselta, kun olin viimeksi 8-vuotiaana käynyt Suomen sirkuksen teltassa katsomassa kun ponit juoksevat ympyrää, kehkeh! Toiseksi, pelkäsin näkeväni kamalaa eläinten kidutusta. Viime syyskuussa Jaroslavlissa suostuin menemään.

Noh, ennakko-oletuksista jälkimmäinen kävi likipitäen toteen. Venäjä nyt ei todellakaan ole mikään eläinoikeuksien luvattu maa, tiesinhän sen jo ennenkin. Tekee pahaa katsoa kun eläimiä kohdellaan epäarvostavasti ja ihmisen hyötyyn ehdollistaen. Varmasti myös nämä sirkuksen eläimet olivat saaneet nassuunsa pillerin jos toisenkin. Mutta toinen puoli minussa ei haluaisi jättää kokematta, ei aina edes arvojeni vastaisuuksia. Enkä minä ole ennen nähnyt moottoripyörällä ajavaa karhua!

Kuvat kertovat kuitenkin paljon enemmän:

jaroslavlin-reissu-4301

Tämä on kuin suoraan satukirjasta!

jaroslavlin-reissu-440

Karhu keinui areenan yllä kahden mentorinsa kanssa.

img_24091

img_2410

Kuvasarja: aina tempun tehtyään, karhu sai suuhunsa jotain.

img_2380

Tässä on käärmenainen töissään.

jaroslavlin-reissu-338

Hoikkia tyttöjä!

Lisäksi venäläisissä sirkuksissa on hämmästyttävän ihmismäistettyjä kissoja ja koiria, merileijonia jne. Olen myös kuullut ohjelmanumerosta, jossa siilejä heitellään!

Kuvista kunnia Aki Aunalalle ja molemmille Mikoille, Nenoselle ja Vuoriolle.

Jospa saisin vielä jotakin kautta tänne sen karhun moottoripyöräilyvideonkin…